Osakesijoittaminen on ollut jo pitkään vahvassa myötätuulessa, ja varsinkin suomalaisten sijoitusrahastojen kasvu oli koko 2010-luvun huimaa. Suomalaisten nykyistä suosikkiosake Nordeaa omistaa peräti yli 287 000 suomalaista, kun taas entistä ykkössuosikki Nokiaakin löytyy yli 235 000 suomalaisen salkusta. Osakesijoittamisen rinnalle on kuitenkin vahvasti tullut asuntosijoittaminen. Mistä tämä johtuu, ja mistä tämä kertoo –  sitä käymme läpi tässä artikkelissa.

Ensikertalaiset ahkerasti liikkeellä

Perinteisesti asuntosijoittamista on pidetty hieman ”tylsänä” sijoitusmuotona. Osakemarkkinoiden kaltaista volatiliteettia ja riskiä ei katsota siihen kuuluvan, mikä juuri tekeekin tästä sijoitusmuodosta houkuttelevan. Kuukausittaisten passiivisten tulovirtojen kerryttäminen on usein asuntosijoittajan mielessä, eivät pikavoitot.

Asuntosijoittamisen suosio on johtanut vuokra-asuntopulan hellittämiseen kasvukeskuksissa. Yli puolet uusista asunnoista menee suoraan vuokramarkkinoille. Vuokra-asumisesta on tullut entistä enemmän myös hyvätuloisten vapaaehtoinen valinta omistusasumisen sijaan, sillä se koetaan vähemmän sitovana ja vaivattomana vaihtoehtona. Tämäkin on omiaan houkuttamaan asuntosijoittajia, sillä vuokralaisten maksukyky on tärkeä tekijä.

Ensimmäistä sijoitusasuntoa hankkivia sijoittajia tulee markkinoille tasaista tahtia. Paljon henkilökohtaiseen talouteen ja piensijoittamiseen keskittyneessä mediassa esillä ollut hajautuksen oppi on myös mennyt perille. Kyse ei ole siitä, että valittaisiin vain osake- tai asuntosijoittaminen: yhä useampi hajauttaa ja valitsee molemmat. Lisäksi on toki huomioitava, että piensijoittaminen ylipäätään kasvattaa suosiotaan jatkuvasti.

Kiinteistösijoittamista urheilutiloihin – jäähallin omistajaksi?

Perinteinen asuntosijoittaminen on joidenkin piensijoittajien mielestä turhan kapea-alainen lähestymistapa: tätä voidaan laajentaa muulla kiinteistösijoittamisella. Yksi kiinteistösijoitamisen potentiaalisista kohteista ovat urheilutilat, joista Suomessa erityisen mielenkiintoisessa asemassa ovat jääkiekkoilijoille ja muille luistelulajien harrastajille suunnatut jäähallit. Näitä nousi maahan paljon 70- ja 80-lukujen buumin aikana, ja nyt monet halleista ovat perusteellisen remontin tarpeessa tai saamassa tilalle kokonaan uuden hallin. Tällöin kaivataan myös kiinteistösijoittajia.

Nykyaikainen jäähalliin saapuva yleisö kaipaa muutakin kuin höyrynakkeja ja kovamuoviset kuppi-istuimet. Mobiilidatan tulee kulkea; livetulokset NHL ja SM-liiga-peleistä pitää pystyä tarkistamaan, sillä moni jäähallille saapuva tahtoo harrastaa livevedonlyöntiä paikan päällä pelattavan ottelun seuraamisen ohella. Katsomot tulee suunnitella niin, että ergonominen istuma-asento on mahdollinen ja peliä voi seurata ilman näköesteitä. Oheismyynnin tulee olla sujuvaa, mieluiten mobiilitekniikkaa maksuissa ja tilauksissa hyödyntävää. Lisäksi yleisen viihtyvyyden tulee olla heti areenalle saavuttaessa kunnossa. Pysäköintijärjestelyiden tulee olla sujuvia. Ja niin edelleen – jäähallissa kyse on loppujen lopuksi hyvin monitahoisesta palvelukonseptista.

Jäähallit kilpailevat siis paitsi harrastajien ajasta, myös jäällä tapahtuvaa viihdettä seuraamaan tulleiden ihmisten ajasta. Samasta ajasta kilpailee moni muukin viihdemuoto: jäähalliin sijoittamista harkitsevan onkin syytä miettiä, kuinka hyvin sijoituskohde palvelee viihtymään saapuvien katsojien tarpeita. Onko jäähallista streamauspalveluiden haastajaksi? Moni halli tarvitsee myös yleisöä taloudellisten tavoitteidensa täyttämiseksi. Harrastajanäkökulmaakaan ei tietenkään voi unohtaa, pukukoppi- ja muiden fasiliteettien on oltava kunnossa.

Ennen jäähalliin sijoittamista kannattaa käydä tutustumassa kohteeseen paikan päällä katsojana; jos et itse tahtoisi tulla hallille uudelleen katsojan roolissa, sijoituksena kohde ei ole välttämättä mielekäs. On toki syytä huomioida arvioinnissaan, onko kyseessä Liiga- tai Mestis-tason kiekkoa pelaavien seurojen halli vai pienen kunnan vaatimattomampi kiekko- ja luistelupyhättö. Eri palvelutaso eri vaatimustasoillle pätee myös urheilukiinteistöihin sijoitettaessa. Lisäksi moderni jäähalli voi toimia tarvittaessa myös konserttien ja muiden tapahtumien järjestämispaikkana.

Muu kiinteistösijoittaminen

Siinä missä asuntosijoittaminen on melko vakaa peruskivi kiinteistösijoittamisen maailmassa ja urheilutiloihin sijoittaminen taas hieman vähemmän kokeiltu juttu, on tarjolla myös muita vaihtoehtoja. Viimeisten vuosikymmenten aikana asuntosijoittamisen ohella hotelleihin sijoittaminen on tarjonnut parasta tuottoa – joskaan historiallisista tuotoista ei pidä sijoittamisessa ikinä vetää merkittäviä johtopäätöksiä.

Toiseksi suurin kiinteistösijoitusten luokka asuntojen jälkeen Suomessa ovat toimistokiinteistöt. Nämä eivät kuitenkaan välttämättä houkuta sijoituskohteena entiseen tapaan, sillä yritykset ovat enenevissä määrin säästämässä seinistä ja ainakin perinteisistä toimistotiloista on käytännössä kautta maan ylitarjontaa. Yhä enemmän vapaa-aikaorientoituneemmassa kulutuskulttuurissa hotellisijoittaminen saattaa vaikuttaa monesta huomattavasti houkuttelevammalta vaihtoehdolta.

Sijoittamisen fiksuuntuminen

Asuntosijoittamisen suosion kasvua voi pitää merkkinä suomalaisten sijoitustoiminnan järkevöitymisestä ja toisaalta myös piensijoittamisen yleistymisestä. Samalla kotitalouksen taloudellisen toiminnan voi muutoinkin nähdä olevan nykypäivänä entistä suunitelmallisempaa, eikä esimerkiksi kotitalousvähennyksen kaltaisia etuja emmitä käyttää.

Uusien asunnoista vaurautta etsivien piensijoittajien ilmaantuminen markkinoille on merkki siitä, että pelkkiin osakemarkkinoihin ei tahdota nojata – nyt on aika hajauttaa. Asuntosijoittamisen ohella voidaan myös nähdä laajemmalti kiinteistösijoittaminen vaihtoehtona: urheilutilat ja toisaalta myös puhtaan kaupalliset tilat, vaikkapa hotellit, voidaan jatkossa nähdä entistä houkuttelevimpina sijoituskohteina myös piensijoittajien parissa.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.